Valtakunnalliseen kirjastotilastoon kerätään vuosittain tietoja sangen tarkalla tasolla. Tietoja käytetään kirjastojen kehittämiseen ja johtamiseen. Tilastoista nähdään kehityksen suuntaa paitsi aikasarjojen puitteissa, myös siitä mitä uusia tilastoitavia asioita on milloinkin nostettu mitattavien joukkoon.
Pari uutta ilmiötä on päätynyt tilastoinnin piiriin viime vuosina:
- kirjastojen omatoimiajan yleistyminen
- e-aineistojen lisääntyminen
- erilaisten tapahtumien järjestämisen kasvu
Kaikki nuo muutokset heijastelevat isompia trendejä kirjastoissa ja yhteiskunnassa laajemmin. Omatoimiaika tarkoittaa sitä, että kirjastot ovat yhä useammin auki silloinkin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Näin palvelun saavutettavuus kasvaa huimasti. E-aineistot tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden käyttää kirjastojen aineistoja (kirjoja, musiikkia, elokuvia jne…). Tapahtumat taas luovat uudenlaista kulttuuria, jossa esimerkiksi kirjastojen aineistot ja niiden luojat ja kuluttajat kohtaavat. Myös erilaisia yhteiskunnalle merkittäviä keskusteluja käydään enenevässä määrin kirjastoissa. Lisäksi kirjastoissa järjestetään digitaitojen opastusta ja koulutusta.
Omatoimiaika jo lähes kolmanneksen kirjastojen kokonaisaukiolosta
Viikon luku kertoo, että kirjastoissa oli viime vuonna 532 270 omatoimituntia. Muutoksen trendi on vahvasti kasvava. Ilmiö tunnistettiin vuonna 2014 ja lisättiin tilastoinnin piiriin 2015 alusta, jolloin omatoimista aukioloa oli n. 125 000 tuntia. Sen jälkeen omatoimisen aukiolon määrä on kasvanut siis yli puoleen miljoonaan muutamassa vuodessa. Verrattuna kokonaisaukioloon (1 797 379 tuntia), omatoiminen aika vastaa jo lähes kolmanneksesta.
Vuonna 2018 kirjastot olivat avoinna yhteensä lähes 1,8 miljoonaa tuntia. Tästä yli puoli miljoonaa, eli lähes kolmannes, oli omatoimitunteja.
Graafien lähde: https://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/
